Noniin...eli aloitin jo viikonloppuna tämän kertaalleen mutta tulin nyt siihen tulokseen, että tahdon aloittaa näin psykologisesti hyvänä päivänä eli maanantaina ja toisekseen eilinen päivä oli taas luokassamme niitä päiviä joita bulimiaa poteva tahtoo unohtaa.

Olen siis 21vuotias tyttölapsi, jolla on taustallaan 2002-2004 anoreksia josta sitten siirryttiin bulimian puolelle, joskaan en ole ikinä oksentanut vaan kompensointikeinot ovat olleet muunlaisia. Tässä välissä minulla meni jo hyvin lähestulkoon vuosi, paino oli vakiintunut 53kg enkä juurikaan ahminut (kohtauksia noin kerran kuussa). Sain syödä joka päivä ihan normaalisti ja lisäksi vielä kerta viikkoon pidettiin avomiehen kanssa herkkupäiväkin.

MUTTA viime kesä toi tullessaan paljon mielenmyllerryksiä tunne-elämän puolelta ja nyt viimeiset pari kuukautta olenkin ahminut n.3-4krt/vko ja sen seurauksena painokin on noussut viisi kiloa ja olo on surkea ja masentunut.

Nyt olisikin sitten remontin paikka elämänasioissa ja niinpä aloitan tämän blogin. TAVOITTEENI ovat ahmimattomuus (no tässä asiassa pitää mennä päivä ja viikko kerrallaan, jokainen päivä on voitto) ja viiden kilon painonpudotus www.kalorilaskuri.fi- avulla noin kilon viikkovauhtia (liikun viikossa n.6000kcal edestä joten se ei ole minulle mikään kitukuuri edes). Kunhan avomieheni taas kotiutuu ja yhteinen arkemme alkaa viikon päästä niin alamme jälleen pitää kerta viikkoon herkkupäivän, todennäköisesti lauantaisin. Muina päivinä herkut ovat mahdollisuuksien mukaan pannassa.

Muita asioita joita blogissani varmaan vilahtelee ovat 9kk novascotiannoutajatyttöni seikkalut sekä jossain määrin opinnäytetyöstressi ja tunne-elämäkin varmaan alkaa aueta pikkuhiljaa lukijoille.

Tämä päivä on mennyt tähän asti hyvin, ja toivottavasti myös jatkuukin sellaisena.